keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Kahden kuukauden matka taitettu, tulokset

15.9 oli kahden kuukauden jälkeinen mittapäivä. Kahdessa kuukaudessa:

...olen laihtunut 4,9 kiloa.
...lantiolta on lähtenyt 0,5cm.
...vyötäröltä on lähtenyt 4cm.
...vasemmasta käsivarresta on lähtenyt -4,5cm, reiden ympärysmitta on pysynyt samana ja pohkeeseen on tullut lihasta 0,7cm:n verran.
...oikeasta käsivarresta on lähtenyt 2,5cm, reidestä 6,5cm ja pohkeesta on lähtenyt 1cm.

Oikea puoleni on aina ollut isompi, joten ei ihme.

Jatkan. Hyvä fiilis. :) Etsitty geokätköjä (kätköjä löydetty 46 tähän mennessä) ja pelattu firsbeegolfia. Myös säännöllinen ruokarytmi on ollut hyvästä.

perjantai 28. elokuuta 2015

Kesästä syksyksi

Punnitsin ja mittasin itseni viimeksi kahdeksan päivää sitten. On ollut kaikenlaista stressiä. Koit valtasivat asuntoni ja taistelen niitä vastaan edelleen. Eilen lepatti vastaan yksi perhonen, vaikka täällä raiditettiin kahdesti. Olen heittänyt aika paljon vaatteita roskiin. Stressiä siis on.

Mutta huonon stressin keskeltä pilkistää hyvänlaatuisia stressioraita. Alan nimittäin ensi viikosta vetämään geokätkö- ja frisbeegolfryhmää. Kävin noin vuosi sitten vertaisryhmänohjaajakoulutuksen kulttuuripajalla, ja nyt olen vetänyt erilaisia ryhmiä. Nämä ovat toiset liikunnalliset ryhmäni. Aikaisemmin olen vetänyt jousiammuntaa ja omavoimaharjoittelun yhteydessä rentoutusharjoitusta. Muita juttuja on ollut mm. aistibingo, mandalan piirtäminen, tiibetiläisen voiteen eli po chan valmistaminen, runojen valmistaminen askartelemalla (sitä jatkan talvella), aarteenmetsästyksen järjestäminen vihje vihjeeltä (erityistä oli mm. liikkuva vihje ja uppovihje), raakaherkkujen valmistaminen, kasvis- ja hedelmäkoristeiden/eläinten askartelu sekä luonnonmukaisten kauneudenhoitotuotteiden valmistaminen.

Ehdin syödä aamupalan ennen punnausta, mutta arvioin nautitun aterian painoksi pari sataa grammaa, jotka miinustin tuloksesta pois. Joka tapauksessa, ehkä kuukautistenkin takia, lantioon on tullut 3,5cm. Reisistä on toisaalta lähtenyt 1,5cm ja paino on pysynyt kutakuinkin samana. Viime päivinä on ollut voimakasta ahdistusta ja olen ahminut suklaata.

Eilen ja toissapäivänä hain muiden juttujen ohella geokätköjä ja löysinkin molempina päivinä yhden. Lauttasaaren sillan geokätkön löysin toissapäivänä (ilma oli hieno) ja eilen löysin jo toiseen kertaan etsimäni Pasilan vanhan paloaseman geokätkön. Huomasin sen melkein heti, ja mietin miten puusilmä olen aiemmin ollut. Nyt on koossa 14 löydettyä geokätköä, eli kokemusta tihkuu pikku hiljaa. :) Olen hankkinut materiaaleja voidakseni itsekin piilottaa pari geokätköä. Pitää vain talven lähestyessä miettiä tarkkaan, että ovat talvilöydettäviä.



Frisbeegolf ja geokätköily siis koukuttavat, ja jos on tarpeeksi kahjo, niitä voi jatkaa talvella. Ja minähän aion, sillä minua on pelottanut se, löydänkö mitään mielenkiintoista liikuntalajia talveksi. Aikaisempina vuosina olen vain kyhjöttänyt sisällä. Olen kylmäherkkä ja pelkään pimeää. Se rajoittaa liikkumista kovasti.

Pitäisi hankkia sadetta kestävä takki, jotta voisin liikkua tällaisillakin sateisilla keleillä ulkona. Etenkin nyt kun koiperhoset vainoavat minua, haluan viettää mahdollisimman paljon aikaa poissa kotoa. Huomenna isä on luvannut tulla Raid-pullon kanssa myrkyttämään asunnon, ja koska vanhempani lähtevät mökille, saan olla yötä heidän luonaan. Pitää vain välillä käydä katsomassa kasveja, että miten selviävät moisista KOIttelemuksista.

tiistai 18. elokuuta 2015

Hitaasti, mutta varmasti

17.8 oli taas mittapäivä. Nyt olen laihtunut kuukaudessa 2,5kg, vyötäröltä on lähtenyt 3cm ja oikeasta reidestä reilusti tasaantuen samaan kokoon vasemman kanssa. Lantiolta on lähtenyt vain puoli senttiä, mutta tunnetustihan mahasta lähtee viimeisenä. Pohkeisiin on tullut lihasta. :) Olen iloinen. Hyvä vauhti, ei pahenna syömishäiriötä.

Tänään olin Meilahdessa frisbeegolfaamassa. Perehdytin kaveria heittotekniikkaan. Huomaan edistyneeni. Heitoissa on enemmän voimaa ja jaksan vipeltää paremmin kallioilla hengästymättä liikaa. Aloitin fribailun midrangen kiekolla, mutta nyt hallitsen driverin käytönkin. Ostin tänään paremmin törmäilyä kestävän draiverin, en Innovaa, vaikka se onkin hyvä aloittelijoiden laatukiekkomerkki, vaan Westside discien Seer-kiekon. :)

Tämä, mutta valkoisen sijaan sininen metallikuviointi.

lauantai 8. elokuuta 2015

Reissun jälkeen

Olin viisi päivää reissussa Iitissä ja onnistuin syömään kohtuudella. Liikunnaksi tuli geokätköjen etsiminen kickbikella, tikanheitto, frisbeegolf, nousu Hiidenvuorelle, tarkkuusammunta ja aarteenetsinnän järjestäminen muille osallistujille. Oli mainio reissu, eniten olen innoissani löytämistäni geokätköistä.

Mitat otin tänään. Paino on pysynyt samana ja vyötäröltä on lähtenyt kaksi senttiä. On se ihan positiivista.

Nousin aika aikaiseen ylös, kiitos Iitin aikataulujen, ja suuntasin metsään. Löysinkin läheltäni yhden geokätkön, toista yritin etsiä, kunnes luovutin aikataulun puitteissa. Broidi oli tulossa kylään ja menin kauppaan raahatakseni sieltä kaksi kassillista ruokaa. Broidi tuleekin vasta huomenna, joten koko päivä on mahdollista hyödyntää tehokkaasti. Luultavasti menen etsimään lisää geokätköjä. (Geokätkennästä informaatiota: tässä ja tässä.)

Huomasin Iitissä edistyneeni liikunnallisesti. Aikaisemmin olen joutunut pysähtymään vetääkseni henkeä kun olen kavunnut alhaalta saunalta ylös. Siinä on runsaasti rappusia ja mäen nousemista koko ajan. Nyt ei tarvinnut, pääsin näillä keuhkoilla talolle. :)

Pcos-oireyhtymä on varmasti se, mikä jarruttaa laihtumistani. Mutta jatkan.

perjantai 24. heinäkuuta 2015

Edistymistä

Tänään oli neljäs mittauspäivä ja nyt on kulunut yhdeksän päivää laihduttamisen virallisesta aloittamisesta. Olen ravannut ansiokkaasti frisbeegolfissa ja pyrkinyt hankkimaan tätä kautta tietysti mielihyvää, mutta myös lihaskuntoa ja parempia heittoja.

Kolmen päivän sisällä olen laihtunut 0,7kg ja se on hyvin. Vyötäröltä on lähtenyt 2,5cm ja molemmat reidet sekä pohkeet ovat samankokoiset.

Kokonaisuudessaan yhdeksässä päivässä olen saavuttanut sen, että painoa on tippunut 1,3kg, isommalta kehon puolelta eli oikealta on lähtenyt senttejä tasoittavasti, lantiolta on lähtenyt 0,5cm ja *rummunpärinää* vyötäröltä on lähtenyt kaiken kaikkiaan 4,5cm! :) Lihasta on siis tullut ja painoa sekä senttejä on lähtenyt.

Eilen oli pakollinen lepopäivä, myös sen takia että tällä hetkellä on pientä flunssaa. Haluaisin jo vipeltämään ulos - tuntuu muuten oudolta haluta liikuntaa kun olen sitä melkein aina vihannut - mutta pitäisi malttaa parannella itseään. Otin eilen kammottavan makuisen, mutta tehokkaan flunssanvastustuscocktailin, jossa oli vihreää teetä (haaleaa ettei hunaja kärsi), hunajaa, raastettua valkosipulia ja sitruunaa. Oli pahaa, mutta teki hyvää. Tänään on vuorossa valkosipuli-inkivääriraastejuoma. Minähän en suostu tulemaan kipeäksi.

Oli vaikeuksia saada unta, sain unta vasta puoli neljän maissa. Nukuin kymmenen tuntia ja nousin ylös kahden jälkeen... Univaikeuksia on ollut taas pidempään, ja ne ovat aina yhtä epämiellyttäviä. Etenkin kun valo vähenee taas hiljalleen ja haluaisin kyetä nousemaan varhain nauttiakseni valosta. Minulla on kaamosmasennus ja haluan nauttia kesäisyydestä mahdollisimman paljon.

Rivitaloja vehreine ympäristöineen


Frisbeegolfista sen verran, että olen nyt käynyt kolmessa eri paikassa Helsingissä: Kivikossa, Siltamäessä ja Meilahdessa. Kivikon rata on pro-pelaajille, joten sinne en enää mene. Todella vaikea ja siellä tulee (enimmäkseen nuorten miesten) porukoita kannoille roikkumaan ja kyselemään voiko ohittaa. Ärsyttävää. Minne kaikilla on kiire? Helsinkiläiset. Meilahti on ollut ihan kiva, joskin välillä eksyttävä ja ykköspaikka on ollut haastava löytää. Olen toistaiseksi ollut siellä kahdesti ja kiivennyt jyrkän mäen oikaistakseni ykkösradalle. Sielläkin tulee jonkin verran taakse roikkuvia tyyppejä, jotka olen päästänyt ohitseni. Haluan nauttia pelaamisesta rauhassa enkä hosua heittojen kanssa. Viime kerralla (keskiviikkona) pelasin 14. korille asti, jonka jälkeen totesin että hyvin on osattu radat piilottaa. Pari tuntia kuitenkin huhkin. Siltamäki on sitten ollut se ensimmäinen paikka missä olen ollut, ja se on leppoisa rata. Kävelyä nurmikumpujen yli.

Eli Kivikko on suuria korkeuseroja takana tuhisevine nopeine pro-pelaajineen, Meilahti on kallioita ja metsää ja ajoittain vaikeasti löydettäviä ratoja ja Siltamäki on seesteinen kumpuileva alue. Aloittelijan kannattaa aloittaa esimerkiksi Siltamäestä. Täältä löytyy ratahaku luokituksineen, ja sitä voi sitten itse kokeilla mikä parhaiten sopii omaan käyttöön.

Edistymistä on tapahtunut myös ikkunalaudalla. Minulla on kolme avokadoprojektia, joista yksi, ikuisuudelta tuntuneen ajan ikkunalaudallani ollut on alkanut puskea versoa. Olin jo todella lähellä heittääkseni kyhäelmän roskiin. Kyseessä on siis avokadonsiemen, jonka pesin ja kuivasin. Parin päivän kuivumisen jälkeen istutin sen ruukkuun niin että siitä näkyi kaksi kolmasosaa. Sitten luin, että siitä saisi näkyä vain 1/3, joten lisäsin multaa. Annoin sen olla ikkunalaudalla ja kastelin sitä päivittäin. Muutamaan otteeseen se pääsi vähän kuivahtamaan. Yhdessä vaiheessa ajattelin, että taidan heittää sen roskiin. Yritin vetää siementä irti, mutta se oli "jumissa". Mieleeni nousi epäilys siitä, että paskiaisella saattaisi olla juuret. Jätin sen siis vielä henkiin ja huomasin muutama päivä sitten, että siemen on haljennut ja puskee sisuksistaan versoa. :) Aika kiva! Toisessa projektissa pesin siemenen ja laitoin sen vesilasiin lillumaan ainakin viikoksi. Istutin sen sitten. Se on aika uusi projekti, joten saa nähdä miten käy. Kolmas projekti olikin jo sitten eri luokkaa. Hain nimittäin netistä vinkkejä siitä, miten kasvattaa avokado oikein:



Löysin videon, jossa tyyppi tökkäsi pestyyn avokadonsiemeneen kolme hammastikkua ja asetti sen sitten vesilasin suulle takapuoli veteen. Sen pitäisi kuulemma olla ns. oikea keino, tai ainakin keino, joka todennäköisimmin tuottaa tulosta. Eli kai minulla on käynyt tuuri kun olen onnistunut saamaan avokadon itämään ilman tuota vesilasitoimenpidettäkin.

Sain hiljattain ystävältäni lääkealoen pistokkaita, jotka istutin. Toisen istutin kookoskuituhakkeeseen ja toisen kookoskuituhakkeen ja kukkamullan sekoitukseen. Toivon niiden jäävän henkiin, mutta vähän hermostuttaa kun kummallakaan ei ollut juuria, kyseessä oli siis varsipistokkaat.

Mutta tällaista tällä kertaa. Pitäisi tässä tehdä se seuraava flunssaa nujertava ällöcocktail. :D

sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Frisbeegolfia, Meilahden alue

Eilen suuntasin itsekseni sitten Meilahden frisbeegolfalueelle. Se poikkesi huomattavasti Siltamäen alueesta, sillä siinä missä Siltamäen alue oli kumpuilevaa nurmikkoa, Meilahti oli kalliota ja metsää. Meilahden frisbeegolfin ykkösrata oli myös hankala löytää, sillä se oli kätketty vähän liian taitavasti tennishallin rakennuksen taakse. Ratojen aloitus oli merkattu vain kallioon spreijatulla valkoisella maalilla; viiva, numero ja nuolia radalta toiselle. Tykkäsin kun Siltamäessä oli aloituksessa betoninen suorakaide ja sen vieressä kuva reitistä lintuvinkkelissä. Se oli paljon selkeämpää.

Aluekartta Meilahdessa. Tennishallin ovessa
oli ainoa saatavilla oleva kartta ja okei, toinen
oli ykkösradan kupeessa.

Rata kuusi: tästä on suunta vain ylöspäin.
Ilokseni huomasin metsäreiteillä kulkiessani mustikoita. Ei ollut lainkaan huono lisä. Nestettä oli liian vähän mukana ja puoli litraa meni nopeasti. Pelasin 10 rataa 16:sta. Olisin jatkanut jos olisi ollut enemmän  juotavaa. Seuraavalla kerralla olen viisaampi.

"Go this way"
Maisemat olivat aika kivat.

Lauttasaarikin näkyi
Tuli sitten tänään käytyä Prismassa ostamassa frisbeegolfin aloitussetti, jossa ovat kaikki kolme tarvittavaa kiekkoa. Nyt kun pitkän matkan draivereita on kaksi, voin ottaa jonkin kaverin mukaan seuraksi, vaikka yksinkin oli kivaa.

Tänään en ehtinyt urheilemaan ja nyt on kaverilta lainaksi saatu koiruuskin hoidossa. Pääsee ainakin kävelyille.


perjantai 17. heinäkuuta 2015

Mittarimatoilua

Tavoistani poiketen olen alkanut mittaamaan itseäni. Pidin sitä aikaisemmin kiihkolaihduttajien höpsötyksenä ja ajattelin, että näin syömishäiriöiselle se ei varmasti tee hyvää. Kyllähän sitä vähän harmittaa ylimääräiset lisääntyneet sentit, vaikka ne todennäköisesti ovat lihasta. Yritän olla harmistumatta.

Aloitin mittailun 15. päivä. Painoani en kerro, vain sen onko tullut muutosta. Vaikka internetissä voikin olla ehkä jännempää seurata iholle menevää henkilökohtaista blogia, olen kuitenkin tarkka rajoistani.

Paino on kolmessa päivässä tippunut 0,4kg. Tuo luku näyttää paremmalta kuin 400g, joten menen murtoluvuilla.

Lantiolle on tullut 0,5cm, mutta vyötäröstä on lähtenyt 3cm! <3



Vasemmasta käsivarresta on lähtenyt 0,5cm, joka on sitten siirtynyt oikeaan käsivarteen, tehden näin molemmista saman paksuiset. Minulla on ollut lapsesta asti oikea puoli noin keskimääräisesti suurempi, joten tällainen pieni saavutus on erävoitto sekin. Esimerkiksi peukaloni on pidempi ja kynteni leveämpi kuin vasemmalla ja jaloissa mitattuna sen ainakin huomaa.

Vasemmasta reidestä on lähtenyt 0,5cm ja oikeasta 2cm, vasen pohje on plussannut 0,6 sentillä ja oikea on pysynyt ennallaan. Lihasta pukkaa. Minulla on ollut aina lihaisat, hyvät pohkeet. Niistä olen erityisen ylpeä. Kauniit jalat polvista alaspäin. Yritän olla paloittelematta itseäni, mutta muistan ajan kun en pitänyt muista kuin kasvoistani. Nyt pidän melkein kokonaan itsestäni, lukuun ottamatta alleja, reisiä ja etenkin maha-aluetta. Haluaisin vatsani muuttuvan Päättymättömästä tarinasta normisaduksi. Ideana olisi se, että laihtuisin sen verran, että paino olisi 90 kiloa. Sitä odotellessa.

Lapsena olin vähän pömppömahainen ja hirveästi ruoan perään. Pidin ruokatarroista ja parhaiten muistan sellaiset muistot, johon liittyi ruoka. Noloa ja melko hämmentävää. Olin yhdessä vaiheessa hoikka omasta halustani, ja kun katson peruskouluajan valokuviani, olin pikkuisen pehmoinen, mutta hiton hyvännäköinen. Muistan että suunnilleen ala-asteen viidenneltä luokalta asti olen pitänyt itseäni ryhävalaana. Surullista, mitä kiusaaminen teettää. Kun tarpeeksi pitkään joku hokee sinulle, että olet ruma ja läski, uskot siihen lopulta. Minulla on seinällä kuva kahdeksasluokkalaisesta itsestäni, jossa olin rakentanut ylijäämäpuusta ja kattohuovasta hirvitaideteoksen ja seisoin sen vieressä mustissa vaatteissa (koska musta hoikentaa ja olin sielullisesti gootti tuolloin) ja mietin vain koko ajan äidin ottaessa kuvaa, että toivottavasti saan mahani mahdollisimman piiloon etten näytä läskiltä. Jos voisin sanoa tuon ajan Miwialle, että "hey girl, you're so beautiful, don't worry about your weight", sanoisin sen. Ja sanoisin paljon muutakin, kannustaen. Ja käskisin valitsemaan lukion kanssa toisin, ihan sama mitä isä sanoisi.

Tietysti nämä tapahtuneet asiat sekä valintani ovat tehneet minusta henkisesti tällaisen kuin nyt olen, enkä ehkä olisi näin ihana, myötätuntoinen ja sitkeä kuin nyt olen.

Aamiainen kutsuu (persikka, kahvia, keitettyjä kananmunia, pari karjalanpiirakkaa) ja sitten olisi tarkoitus lähteä sinkoilemaan frisbeegolfradalle, tällä kertaa Meilahteen.